Islanninhevonen on yksi maailman puhtaimmista hevosroduista. Rotu on ollut eristyksissä Islannin saarella yli tuhat vuotta, eikä sinä aikana yhtään hevosta ole tuotu saarelle. Tänäkään päivänä ei kerran saarelta lähtenyt hevonen voi koskaan enää palata takaisin.
Luonne

Islanninhevonen tunnetaan hyvästä luonteestaan, pienestä koostaan ja sen erikoisaskellajeista, töltistä ja passista, jotka ovat sen suosion suurin vetovoima. Islanninhevoset ovat kuitenkin hyvin monipuolisia harrastehevosia. Ne ovat vahvoja, viisaita, ketteriä, varmajalkaisia ja pehmeitä mutta vauhdikkaita ratsastaa. Islanninhevosia käytetään paljon maastohevosina sekä terapiatyössä, mutta niillä voi tehdä lähes mitä vaan, hypätä, ratsastaa koulua, vetää kärryjä, pelata hevospoloa, maastotaitokilpailla tai vaikka matkaratsastaa. Pääosin islanninhevosia käytetään kuitenkin ihan tavallisina ratsuhevosina koko perheelle.
Islanninhevoset ovat tunnettuja niiden aidosta ja uteliaasta luonteestaan. Islanninhevoset ovat ystävällisiä, rohkeita, viisaita ja nopeita oppimaan. Yleensä ne ovat myös helppoja käsitellä ja yhteystyöhaluisia niin maastakäsin kuin ratsastettuja, mutta samalla voimakkaita ja reippaita ja halukkaita työskentelemään ihmisen kanssa.
Islantilaiset arvostavat hevosissa voimaa, luonnetta ja kestävyyttä, mutta hevosten pitäisi aina olla luotettavia, hyvä hermoisia ja selväpäisiä. Islanninhevosten kanssa pitäisi olla helppoa toimia ja olla, mutta samalla niiden tulisi olla innokkaita ratsuja. Usein sama hevonen voi olla perheen aikuisten vauhdikkaasti tölttäävä kilpahevonen ja seuraavassa hetkessä kantaa turvallisesti ja huolellisesti perheen pienimpiä. Islanninhevoset ovat taitavia tunnistamaan milloin saa päästellä vauhdikkaasti taitavien ratsastajien kanssa ja milloin liikutaan varovasti ja rauhallisesti taitamattomampien kanssa. Tätä pidetäänkin yhtenä islanninhevosen luonteen arvostetuimmista piirteistä.
Askellajit
Islanninhevoset ovat niin sanottuja askellajihevosia. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes kaikilla islanninhevosilla on kaksi ylimääräistä askellajia tavallisten käynnin, ravin ja laukan lisäksi. Kaikilla hevosroduilla on nämä kolme askellajia joissa ne voivat liikkua luonnostaan. Islanninhevosilla on näiden kolmen perusaskellajin lisäksi vielä joko yksi tai kaksi askellajia lisää, 4-käyntisillä töltti ja 5-käyntisillä töltti ja liitopassi.

Töltti on nelitahtinen lateraalinen askellaji mistä hevosen jalat liikkuvat samassa järjestyksessä kuin käynnissä. Tölttiä voidaan ratsastaa käynnin nopeudesta aina laukan nopeuteen asti, riippuen hevosen kyvyistä ja treenitasosta. Töltissä hevosen takajalkojen tulisi olla hyvin hevosen kehon alla ja kantaa enemmän painoa takaosalla, jolloin hevosen etuosa kevenee, nousee ja vapautuu. Tästä muodostuu töltin ylväs ryhti ja usein isot etujalkojen liikkeet. Töltti on hyvin tasainen askellaji koska siinä ei ole liitovaihetta askelten välissä kuten ravissa ja laukassa.

Liitopassi eli passi, on islanninhevosen viides vaihde. Siinä saman puoleiset jalat liikkuvat samanaikaisesti ja välissä on selvä liitovaihe. Passia tulisi ratsastaa vain lujassa vauhdissa lyhyitä matkoja ja sitä käytetään kilpailemiseen 100-250m matkoilla. Kaikilla islanninhevosilla ei ole passia, tai se on niin hidasta, että siitä puuttuu selvä liitovaihe. Passia pidetään islanninhevosten kruununa ja hyvät 5-käyntihevoset ovat kaikista arvokkaimpia.
Islanninhevosille nämä ylimääräiset askellajit ovat luonnollisia ja geneettisesti periytyviä. Vastasyntyneet varsat jo esittävät kaikkia askellajeja heti syntymästään asti. Suurin osa islanninhevosista ovat 5-käyntisiä, eli niillä on sekä töltti että passi perusaskellajien lisäksi. Ne joilla on vain töltti, ovat 4-käyntisiä. Askellajitaipumuksessa on geneettistä vaihtelua, 5-käyntihevoset saavat lateraalisen liikkeen geenin molemmilta vanhemmiltaan, kuten myös jotkin 4-käyntiset hevoset. Joillekin hevosille siirtyy lateraalinen geeni vain toiselta vanhemmalta ja nämä hevoset ovat puhtaita 4-käyntihevosia mitkä eivät pysty liikkumaan passissa. Islanninhevosten askellajien geeniperimää on tutkittu viime aikoina laajalti. Koska islanninhevosten geeniperimä askellajien osalta vaihtelee, näkyy tämä myös niiden ratsastuksessa ja tavassa liikkua. Tästä muodostuu askellajiratsastus ja sen kiemurainen maailma.
Askellajiratsastus
Islanninhevosia pidetään yleisesti helppoina ratsuina. Se onkin totta ja perustuu niiden miellyttävään ja ystävälliseen luonteeseen, pienempään kokoon ja pehmeisiin askellajeihin. Islanninhevosen selkään on myös vasta-alkajan helppo kiivetä ja saada mukava kokemus ratsastuksesta.
Itse askellajiratsastus onkin sitten jo paljon vaativampaa ja vaatii ratsastajalta paljon kykyä tuntea hevosen liikkeitä ja tasapainoa ja taitoa vaikuttaa näihin. Aikaisempi ratsastustaito muun rotuisilta hevosilta on aina eduksi, hevonen on aina hevonen. Mutta koska islanninhevosella on extra askellajeja muihin hevosrotuihin verrattuna, luo tämä oman vaikeutensa ja eron apujen käyttöön ja ratsastukseen. Askellajiratsastuksessa käytetään paljon perinteisen kouluratsastuksen liikkeitä ja metodeja hevosen tasapainon, suoruuden ja askellajien kehittämiseen kuin myös hevosen yleiseen kykyyn kantaa ratsastajan paino selässään. Askellajiratsastuksessa korostuu taito tuntea eri askellajeja ja niiden puhtautta, sillä erityisesti töltti vaatii ratsastajalta paljon taitoa pitää askellaji tahtipuhtaana ja irtonaisena. Tästä muodostuu koko askellajiratsastuksen suola ja töltin harjoittelu muodostaa suurimman osan islanninhevosen treenistä.
Askellajiratsastuksen kulmakivet ovat suora ja tasapainoinen istunta, pehmeät ja oikein ajoitetut avut, vakaat mutta pehmeät kädet ja usein hyvin kevyt ohjastuntuma. Ääniapua käytetään hyvin paljon istunta-, jalka- ja ohjasapujen tukena. Islanninhevosen tulee liikkua pyydetyssä askellajissa ja vauhdissa kunnes toisin kerrotaan, ja mielummin tarjota vähän lisää energiaa ja eteenpäinpyrkimystä kuin, että ratsastajan tulisi pyytää jatkuvasti hevosta liikkumaan eteenpäin. Islanninhevosen tulisi liikkua energisesti, kevyesti, joustavasti ja tasapainoisesti ratsastajan kanssa kaikissa askellajeissa ja tähän askellajiratsastuksessa pyritään.